Pienten energiatekojen lisäksi energiatehokkuutta on tärkeää suunnitella asiantuntijoiden kanssa laajasti ja pitkäjänteisesti

Sähkön hinnannousu ja hyytävä geopoliittinen tilanne ovat herättäneet yhä useammat kuluttajat ja kiinteistönomistajat siihen, että meillä siintää edessämme energiakriisi. Kriisi herättää aina huolen siitä, miten me selviämme. Media onkin ollut täynnä vinkkejä, joissa suositellaan vetämään jalkoihin villasukat ja laskemaan sisälämpötiloja. Monet ovat tottuneet halvan lämmityksen aikana trooppisiin sisälämpötiloihin, joita onkin syytä tarkastella kriittisesti. Mutta villasukkien lisäksi käyttöön kannattaisi ottaa paljon järeämmät konstit, sillä niistä olisi hyötyä energiakriisin hellittäessäkin.

Vaikka tällä hetkellä kasvava energialasku huolettaa monia ja tilanne on vakava, on aina positiivinen asia, kun puhutaan energian säästämisestä. Mitä enemmän energiaa säästämme, sitä ympäristöystävällisemmin toimimme. Energiakriisi vauhdittaakin vihreää siirtymää, sillä kaikesta vastuullisuuskeskustelusta huolimatta euro on paras motivaattori.

Kriisin uhatessa ensimmäiset ajatukset ja teot keskittyvät usein nopeisiin toimiin. Lämpötilan lasku ja asumismukavuudesta tinkiminen ovat helppoja ja nopeita ratkaisuja, mutta myös väliaikaisia. On tärkeää, ettei keskustelussa jumituta vain kuluttajakeskeisesti saunomisen vähentämiseen ja villasukkiin, etteivät isot ja tärkeät teot jää tekemättä: Euroopassa on erittäin vanha kiinteistökanta, ja on laskettu, että 98 prosenttia rakennuksista vaatisi energiaremonttia. EU-alueella rakennukset synnyttävät 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta. Meillä Suomessa 70 prosenttia rakennuksista on rakennettu ennen 2000-lukua. Valtaosa rakennuksistamme olisi siis isompien tai pienempien energiatehokkuutta parantavien tekojen tarpeessa.

Nyt on viimeistään aika ryhtyä pistämään kuntoon kiinteistökantaamme. Se on nyt kannattavampaa kuin koskaan, sillä energian hinnan vuoksi investointien takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Se on myös teko, josta on hyötyä sekä ympäristölle että kukkarolle myös siinä vaiheessa, kun energiakriisi on selätetty ja me mukavuudenhaluiset ihmiset heitämme taas villasukat kaappiin ja löylyä kiukaalle.

Hienoista vastuullisuusjulistuksista huolimatta energiatekoja ei ole aiemmin toteutettu laajamittaisesti. Voidaankin perustellusti sanoa, että energia on ollut aiemmin liian halpaa, jotta kiinteistönomistajien ja kuluttajien olisi tarvinnut tehdä energiatehokkuutta parantavia tekoja tai tinkiä asumismukavuudestaan. Ennen pidettiin oletuksena, ettei kotona tarvitse palella, nyt pidetään vastuuttomana, jos kotona tarkenee talvipakkasilla paljain jaloin. Jos ensi talvena kiinteistönomistajien korviin ei kantaudu yhtään valitusta siitä, että rakennuksessa on viileää, ajattelee hän todennäköisesti, että lämpötila on säädetty liian korkealle.

Monet kiinteistönomistajat ovat jo havahtuneet siihen, että rakennusten energiatehokkuutta tutkitaan ja tehdään tarvittavia investointeja. Korkea energianhinta on herättänyt yksityishenkilöt ja kiinteistöpäättäjät tekoihin, ja moni tarkastelee nyt energian käyttöään ensimmäistä kertaa kunnolla. Puhelin soi meillä ja varmasti muillakin talotekniikka-alan ammattilaisilla, ja hyvä niin, sillä energiasta voi säästää fiksusti tai sitten niin, että laskua maksetaan perästä.

Energiankulutuksessa tasapainoillaan usein olosuhteiden ja energialaskun kanssa. Olosuhteisiin sisältyy asioita, joista voidaan tinkiä, valinta paljaiden varpaiden vai villasukkien välillä voi tuntua osasta vaikealta, mutta se ei ole vaaraksi meille eikä rakennuksille. Sen sijaan talotekniikan ammattilaiset tietävät, että olosuhteisiin liittyy myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma, joka täytyy pitää mielessä silloin, kun tehdään talotekniikkaan ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja. Ensi talven energialasku saattaa tuntua loppupeleissä pieneltä, jos väärien valintojen vuoksi seurauksena on kosteus- ja sisäilmaongelmia ja loppuiän terveysvaivoja.

Nyt on siis tärkeää, että energiatehokkuutta pohditaan asiantuntijoiden avustuksella laajasti ja pitkäjänteisesti pienten ja nopeiden tekojen lisäksi.

Lauri Pönniö
palveluiden kehityksestä vastaava johtaja
Service Management Office (SMO