Toimivan ilmanvaihdon merkitys on korona-aikana ymmärretty paremmin

Tehokas ilmanvaihto ei ole pelkästään fiilisjuttu, vaan sillä on aidosti merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Koronaepidemian aikana on pohdittu viruksen leviämistä ilmateitse, minkä seurauksena toimivan ilmanvaihdon merkitys on myös saanut uutta huomiota.

Toimiva ilmanvaihto riippuu monesta asiasta: muun muassa tiloja käyttävien henkilömäärästä, ilmanjaosta ja ilmanvaihdon säädöistä.

”Toimivaan ilmanvaihtoon vaikuttaa moni tekijä. Kyse ei ole siitä, että ilmanvaihto vain laitetaan päälle tai nostetaan tehoja, ja homma olisi sillä hoidettu. Pahimmillaan huonosti toteutettu ja hoidettu ilmanvaihtojärjestelmä voi pahentaa asiaa ja edistää epäpuhtauksien ja tartuntatautien leviämistä. Kokonaisuuden hallitseminen vaatii paljon ammattitaitoa”, toteaa Aren ilmanvaihdon ja rakennusterveyden asiantuntija Antti Alanko.

Hyvä ilmanvaihto pitää huolta siitä, että huoneessa virtaa riittävä ilmamäärä. Mikä sitten on riittävä ilmamäärä?

”Se riippuu tiloja käyttävien ihmisten määrästä, tilan koosta ja sen käyttötarkoituksesta. Optimitilanteessa ilmaa tuodaan tavanomaisissa julkisissa tiloissa tai vastaavissa ainakin 6-8 l/s jokaista henkilöä kohden. Vaikka etätöiden vuoksi monilla työpaikoilla on nyt vähemmän ihmisiä kuin aiemmin, en lähtisi koronatilanteessa yleisesti ottaen laittamaan ilmanvaihtoa pienemmälle, mikäli tilat ovat kuitenkin yhä päivittäisessä käytössä. Tehokas ilmanvaihto pienentää taudinaiheuttajien pitoisuuksia sisäilmassa”, Alanko muistuttaa.

Tasainen ilmanjako tärkeä

Alanko painottaa, etteivät pelkästään sopivat ilmamäärät riitä, vaan myös ilmanjaon on oltava kunnossa. Hyvällä ilmanjaolla tarkoitetaan sitä, että tuloilma johdetaan oleskeluvyöhykkeelle mahdollisimman tehokkaasti, mutta kuitenkin vedottomasti siten, että hengitysvyöhykkeen epäpuhtauksia huuhdellaan mahdollisimman hyvin johtaen ne tehokkaasti huonetilasta pois. Tuloilma ei saa virrata oleskeluvyöhykkeen ohi poistoilman päätelaitteisiin.

”Ilmanjaossa ei saa olla katvealueita, sen täytyy yleisesti ottaen olla tasainen. Pistemäiset ilmavirtaukset voivat pahimmassa tapauksessa osua suoraan johonkin epäpuhtauslähteeseen tai taudinaiheuttajaan, minkä kautta ilmavirtaukset voivat kuljettaa niitä tehokkaasti muiden ihmisten hengitysvyöhykkeelle”, korostaa Alanko.

Ilmanjaon toimintaa havainnollistaa hyvin Aren tekemä video, jossa savukokeiden avulla havainnollistetaan ilmavirtauksia sisäilmassa.

Tuuletus täydentää, muttei ratkaise

Monesti ajatellaan, että ikkunatuuletuksella parannetaan sisäolosuhteita.

”Ikkunatuuletus voi toki tuoda raikasta ilmaa sisään silloin, jos ilmanvaihto ei kykene ylläpitämään riittävän raikasta sisäilmaa. Sekin kannattaa kuitenkin tehdä harkitusti. Tuulettaminen ei puhtaassa Suomessakaan ole tae raikkaasta ilmasta: katupöly ja muut ilmansaasteet kulkeutuvat suodattamatta sisään. Keväällä ja kesällä ilmassa on lisäksi siitepölyä, ja talvella kylmä ilma voi aiheuttaa olosuhdehaittaa. Ikkunatuuletus voi myös häiritä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon tehostusta sekä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien toimintaa”, Alanko toteaa.

Finvac Ry pitää sivuillaan ajankohtaista tietoa ilmanvaihdon roolista koronaviruspandemiassa.